torstai 31. maaliskuuta 2011

Harry Potter -kirjanmerkki ja muuta neulontaa

Esikoinen on ollut hullaantuneena legoihin jo useiden vuosien ajan. Lego City, Star Wars, Indiana Jones ja viimeisimpänä myös Harry Potter ovat tulleet tutuiksi legomaailman ja -pelien kautta. Eppuluokkalaisen lukemisinnostus sai tuulta purjeisiinsa vielä lisää, kun neuloin Harry Potter -aiheisen, tarkemmin Rohkelikkotuvan väreissä olevan kirjanmerkin. johon löysin ohjeen Ravelrysta. Ennen kirjan välissä on käytetty jos jonkinlaista viritystä, joten tämä tuli kyllä ihan tarpeeseen. Ja samalla sain itselleni (teko)syyn opetella uutta neuletekniikkaa nimeltään onteloneule (double knit). 

Neulominen oli tosi mukavaa. Toki hieman hitaampaa, mutta samalla myös mielenkiintoisempaa kuin ihan perinteinen oikein-nurin -neulominen. Toiselta puolelta neule näyttää tältä:



Ja toisella puolella värit ovat päinvastoin:


Tuota reunaa kokeilen seuraavan kerran hieman toisin. Myös luonti- ja päättelyreuna ovat liian erilaisia minun makuuni, mutta muuten olen kyllä ihan suht tyytyväinen tähän ensimmäiseen kokeiluuni, joka pääsikin heti käyttöön ja piristi kummasti mahatautisen pojan päivää eilen.


Poika ilmoitti tahtovansa myös muut tupakirjanmerkit. :-) Sitä ennen pitänee kuitenkin neitokaiselle neuloa kissakirjanmerkki samalla tekniikalla. Se on vasta suunnitteilla.

Harry Potter Rohkelikko -kirjanmerkki

Koko: n. 23 x 5,5 cm
Lanka: SandnesGarn lanett superwash, punainen ja keltainen (ostettu Pikkulinnasta)
Puikot: 2,5 mm
Muuta: onteloneuleeseen löytyy erinomaisia ohjeita netistä (mm. Ullaneule), myös hakusanalla Double Knit löytyy kuvia ja videoita esim. YouTubesta

 **********************************************

Tytärkin sai jotakin neulottua, sillä Ticketin fleecellinen Plain Rain puku kaipasi sävyihin sopivia asusteita. Samasta langasta neuloin jo aiemmin sukat.


Matkalla kuoroon uusissa vermeissä.
Puku siis syreenin värinen
Ticketin Plain Rain w. fleece (koko 116cm).

Lila-pinkki-ruskea-harmaat pipo ja lapaset:
Mallit: omia, pipossa 30 silmukkaa/puikko, olisi saanut olla vieläkin enemmän
Koko: n. 6-vuotiaalle
Lanka: Drops Fabel (Poppelista)
Puikot: 2,75 mm
Neuloin jo aiemmin samanlaisen pipon (muistakseni 28 silmukkaa/puikko), mutta siitä tuli auttamattomasti liian pieni. Sille löytyi kuitenkin käyttäjä ystäväperheestä. :-) Ja heidän luvallaan sain laittaa tähän kuvan suloisesta käyttäjästään. 


**********************************************
Saimme valtavan kasan erinomaisia karjalanpiirakoita tuttavaperheeltä ja kiitokseksi siitä neuloin heille sukat.Novitan Linnut-langoista. Toivottavasti olivat sopivat.


Ekaluokkalaiseni piirsi heille aiheeseen eli lintuihin liittyvän kortin, mutta valitteli, kun ei osaa piirtää sinisorsaa, joka oli toisen langan "väriseos". Korttiin ilmestyivät punatulkku sekä tilhi, jotka hän osaa piirtää paaaaljon paremmin kuin minä. :-) Tuossa alemmassa kuvassa myös värit ovat hieman aidommat ilman salamaa. Vieläkään en osaa laittaa noita asetuksia kamerasta ihan kohdilleen.


Lintusukat:
Malli: oma, punatulkkusukissa 13s/puikko, sinisorsasukissa 15s/puikko
Koko: naiselle ja miehelle, koko oli ihan arvio, joskin sovitusapuja sain äidiltäni
Lanka: Novita Linnut
Puikot: 3,5 mm (15cm pituiset puiset sukkapuikot, joille olen menettänyt sydämeni :-) )

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Takkeja, muistoja ja kukkia

Hups, pari viikkoa humpsahti niin, etten oikein pystynyt omalle blogilleni tekemään mitään. No, siihen oli syynä useita päiviä kestävä järkyttävä päänsärky ja kaikenlaiset muutkin kiireet. En ole myöskään pystynyt ompelemaan ilman saumuriani (oli huollossa, nyt jo turvallisesti kotona) niin paljon kuin olisin halunnut, vaikka tiistainen ompelukurssi kyllä onneksi auttoi pahimpaan tuskaan.

Tajusin myös, etten ole blogannut useitakaan ompeluksiani, joten kaivelin vähän niitä esille yhden tuoreemman ompeluksen lisäksi.

Esikoisen toiveena oli punainen DarthVader -collegetakki viime syksynä. Tuo Vader olisi ehkä ollut toteutettavissa myös applikoituna, mutta H&M:n muutaman euron silitysmerkit osuivat silmiini kuin tilauksesta ja yksi niistä päätyi tähän takkiin.



Samalla kaavalla, kuin aiemminkin on tämä toteutettu, tosin hupullisena. Pari viikkoa sitten katselin surullisia jämäkangaslaatikoitani ja sain kerrankin inspiraation koota niistä jotakin. Niistä sitten edelleenkin samaa kaavaa käyttäen (tosin pidensin hihoja ja helmaa ja jätin kankaiden riittämättömyyden vuoksi hupun pois) syntyi myös joustofroteinen versio (tyttären joustofroteisen takin innoittamana).

Helmasta puuttuu vielä kuminauha.

Pieni yksityiskohta - tähtinauhaa sivusaumassa.
Pimeässä otettu kuva
rättiväsyneestä käyttäjästä
hiihtopäivän jälkeen.

Poika halusi tämän jälkimmäisen takin ehdottomasti hiihtopäiväksi päälleen. Jalassa Myllymuksujen villaneuloksesta tehdyt collegehousumaiset villahousut, jotka osoittautuivat erinomaisiksi hiihtopäivänä ulkohousujen alla.

Takit collegesta ja joustofroteejämistä
Kaava: Ottobre 6/2008 (Uranus vetoketjuhuppari)
Koko: 128cm, joustofroteiseen pidennetyt hihat ja helma
Kangas: punainen ja musta college Triteksi, joustofroteet muistaakseni Eurokangas
Resori: Triteks
Vetoketju: Paikallinen ompelutarvikekauppa H. Keinonen
Muuta: Tähtinauha Saksasta, DarthVader -silitysmerkki  H&M

****************************************************

Nyt päästään siihen muisto-osuuteen. Olen surutta pistänyt pieneksi jääneitä ompeluksiani yleensä eteenpäin, jos ovat kelvanneet, mutta joitakin olen säästänyt ihan vain muistoksi. Yksi niistä on tämä tyttärelle tehty nuottiliivimekko, joka on varmaan koko 80/86cm. :-)



Tämä nostalginen mekko oli paljon käytössä. Kangas on fleeceä, joka valikoitui siihen varmaankin siksi, että tytär oli jo pienenä hyvin palelevainen. Myös applikointi on tehty fleecestä ja ommeltu vain suoralla ompeleella paperille piirretyn nuotin mukaisesti. Sen jälkeen ylimääräiset reunat on leikattu pois ja avot!

Yksityiskohdiksi halusin ilmeisesti myös nämä pingviininapit, jotka kyllä aukenivat koko ajan, koska tein liian ison napinläven... Ompelin napinläven sitten käsin pienemmäksi, eikä näitä sitten edes enää avattu, kun mekko sujahti päälle ilman kikkailuja. Hihan ja kaula-aukon reunat on ommeltu käsin villasekoitelangalla ja muistan kuinka ähräsin ja tuhrasin sen kanssa. Fleece olikin yhtäkkiä tosi hankala läpäistä käsin isohkolla neulalla. 
Vieläköhän 6-vuotias tarvitsisi tällaista liivimekkoa? Olisi kiva ommella pitkästä aikaa jotakin fleecestä. Meillä kun fleeceä ei juuri käytetä, sen korvaa villa. Esikoinen on niin kuumaverinen, ettei tykkää fleecestä ja nuorempi sitten ei oikeastaan tarvitse, kun tykkää mieluummin pitää alpakkatakkiaan kylmillä keleillä. Tällaisena versiona fleecekin kyllä voisi olla ihan ok. Ja applikointikin olisi helpompaa...

Kaava on piirretty jostakin vanhasta mekosta ja kangas ilmeisesti Eurokankaasta. Lanka varmaankin jotakin jämälankaa.

****************************************************
Viimeisin aihe ei liity ompeluun tai neulomiseen, mutta koska leikin ja harjoittelin kuvaamista uudella kameralla, eivät käsityökuvaukset enää riittäneet. 

En ole oikein viherpeukalo ollut koskaan enkä saa oikeastaan mitään kasvia menestymään sisällä enkä ulkona. Jostain syystä nämä orkideat (vai perhoskämmekkäkö se oikea nimi on?) ovat kuitenkin tykästyneet kotiimme ja keittiönpöydällä niitä pääsee ihailemaan useita kuukausia vuodessa. Olin jo luovuttamassa tuon keltaisen kanssa toivoani, kun se yhtäkkiä osoitti elämisen merkkjä ja pukkasi yhden kukan. Nyt näyttää siltä, että siihen on tulossa kolmeen eri varteen useita kukkia. Tuo vaaleanlila sen sijaan on kukkinut jo paljon enemmän. Viime kesänä katkaisin kaikki kuivuneet varret pois ja jäin odottamaan mitä tapahtuisi. Ennen joulua se oli jo kasvattanut yhden varren ja kaikki nämä kukat, jotka kukkivat edelleen. :-)

Näiden kuvien myötä oikein aurinkoista maaliskuuta!



lauantai 5. maaliskuuta 2011

Synttärisankari

Neiti ei-enää-viis-vee täytti tänään huikeat kuusi vuotta ja oli erittäin täpinöissään koko päivän. Tällä kertaa lahjaksi ei tullut mitään itse tehtyä, vaan juhlapukuna toimi joulupukin tuoma prinsessapuku, joka on nerokkaasti käännettävä. Toisinpäin se on Prinsessa Ruususen puku ja toisinpäin Lumikin puku.


Ilman käsitöitä en jätä tätäkään postausta, vaikkakin saumurini temppuilun vuoksi ompelut ovat lomaviikolla jääneetkin kesken. Saumuri meni tänään huoltoon ja hinta-arvio huollolle oli yli 80e (pelkkä perushuolto). Huoh.

Poika sai huovutusinnokkuuksissani mustat lapaset Novitan Huopasesta. Pettymykseni tuota lankaa kohtaan tuli jälleen esille, sillä eivät ole ollenkaan niin pehmeät ja ohuet kuin edellisen postaukseni Tovesta neulotut ja huovutetut vastaavat. Kyllä ohut lanka on enemmän omaan mieleeni. Poikakin sanoi, että ovat aika kovat ja karvaiset... Käytössä varmaan pehmenevät hieman. No, Huopasta on lankalaatikoissani vielä aika monta kerää, joten eiköhän niistä jotakin vielä tule tehtyä.

Ennen pesua kera Woodyn.

60 asteen pesun jälkeen myttykasana.

Venyttelyn ja kuosittelun jälkeen Woody hyppäsi jälleen kehiin.
Huovutetut mustat lapaset:
Malli: 8 silmukkaa/puikko, peruslapaset
Koko: n. 7-8 -vuotiaalle
Lanka: Novita Huopanen, vajaa 1 kerä
Puikot: 5,5 mm
Muuta: huovutus 60 asteessa ja kuositus, paksut pökkelöt

**********************************************

Ja tämä seuraava tekeleeni (oma neuletakkini) meni sitten purkuun, kun lankaa ei varmaan saa enää samaa värierää... Höh. Yllättävän vähän kyllä harmittaa. Ehkä myös vaihdan mallia sellaiseksi, että aloitan ylhäältä, jotta voin säädellä pituutta langan riittävyyden mukaan. Niin, ja kiitos vielä äidilleni, joka auttoi purkamisessa ja kerimisessä. Sanoi vielä, että kyllä tämä purkaminen on paljon nopeampaa kuin neulominen. ;-)