perjantai 26. marraskuuta 2010

Vauvalle ja sen siskolle lahjaksi

Kankaanpainokurssi-illan jälkeen väsyneenä, mutta onnellisena (tai no, päivä oli aika pitkä...) päätin taas istahtaa blogin ääreen. Kun olisi tätä materiaalia enemmän kuin saan aikaiseksi tänne päivittää.

Entinen kollegani, työkaverini sai toisen tyttösensä pari viikkoa sitten. Hattujahan siinä sitten mieleen juolahti vauvalahjaksi neuloa - ja toki isosiskollekin jotakin. Eli nämä perinteiset, hyväksi havaitut mallit pääsivät jälleen puikoille. Kokoa on hieman hankala arvioida, mutta toivottavasti ovat sopivat.



Norjalainen vauvanmyssy:
Koko: alle ½-vuotiaalle
Lanka: Dropsin Baby Merino (vajaa 50g kerä)
Puikot: 2,5 mm sukkapuikot
Nauhat: I-cordia, jonka opin tätä neuletakkia tehdessäni

Vauvan hieman alle 4-vuotiaalle isosiskolle mietin kyllä hetken Rinsessa-pipon tekemistä, mutta päädyin kuitenkin tuttuun Laura-lettipipoon tulevan talven varalle. Lankakin on sama kuin viimeksi, mutta väri hieman aniliinimpi. Sanoisinko tumma pinkki.



Oma tyttäreni ei ollut oikein kuvaustuulella, kun kuuli, ettei hattu ole hänelle. No, lupasin kyllä tehdä hänellekin jossain vaiheessa. Tarvitisisi kyllä ihan ehdottomasti, sillä pakkasta on luvattu jo 20 astetta. Puikoilla on kuitenkin jo muuta. Ja haluaisin myös kokeilla jotain muuta lankaa tähän kuin Novitan Tempoa. Ideoita?

Laura-lettipipo
Malli: Ulla 01/07
Koko: n. 4-5-vuotiaalle
Lanka: Novita Tempo (tähän meni hieman yli 1 kerä tupsuineen päivineen)
Puikot: 6 mm sukkapuikot
Nauhat: jälleen i-cordia

lauantai 20. marraskuuta 2010

Paksu villatakki tyttöselle toiveiden mukaan

Tytär halusi ehdottomasti paksun villatakin. Punaisen. En ollut vielä ehtinyt postata edes aikaisemmin neulomaani alpakkavillatakkia pipoineen, sillä tämä piti kuulemma saada ensin kuvatuksi neidin mielestä. No, tässä tulee siis jo pitkään neulottuna ollut villatakki, josta puuttuivat napit vielä tähän päivään asti. 

En oikein tiedä pitäisikö tuo pingottaa. Tuo palmikko tietenkin tulisi paremmin silloin esille. Istuu kyllä näin oikein sopivasti, joten saa nähdä jaksanko tehdä pingotusta. En ole nimittäin mikään pingotuksen ystävä, kun ei ole paikkaa missä kunnolla saisi sitä pingotettua.
Hieman väsynyt kuvattava

En tiedä käykö kuvista oikein esille se, että neuletakki on p-i-t-k-ä. Ehkä jopa liian. Halusin kuitenkin takin, joka peittää takapuolen tai ainakin selän hieman paremmin.

Lähikuva napista

Napeiksi ajattelin ensin puisia nappeja, mutta koska tiedän tyttäreni kissainnostuksen, en voinut vastustaa näitä Afrikassa käsintehtyjä, keraamisia kissanappeja.

Ihan tyytyväinen takkiin en ole. Jos tekisin sen nyt uudelleen, muistaisin muutaman asian:
- inhoan hihojen ompelemista paikoilleen!!! tekisin siis raglanhihaisen
- tekisin eri langasta
- tekisin hieman leveämmät (=löysemmät) hihat
- tekisin kauluksenkin hieman toisin

No, toivottavasti pääsee käyttöön. Hammasta purren sen sain valmiiksi, sillä tuon langan kanssa mietin ja mietin. Oli ihan helppoa neuloa, mutta jokin siinä tökki. Purin myös toisen hihan kerran ihan kokonaan, kun ei vain tullut hyvä kerralla (ja purkaminen tuollaista suht löyhäkierteistä lankaa ei enää houkuttele).

Palmikkovillatakki:
Malli: Pitkä palmikkojakku, Kauneimmat käsityöt (5/2010)
Koko: 6v.
Lanka: Novita Tempo (alkuperäinen ohje Sandnes Alfalle)
Puikot: 6 ja 7mm
Napit: Poppelista

perjantai 19. marraskuuta 2010

Isien lahjuksia

Viikko meni uskomattomalla vauhdilla, kuten aina, nyt jotenkin vielä oikein kiihdytti vauhtiaan. Sen vuoksi isänpäiväjutskien bloggaus jäikin näin myöhäiseksi.

Sekä omalle isälleni että miehelleni valmistui kuitenkin jotakin pientä isänpäivän kunniaksi.


Isäni sai - ainakin melkein - toiveiden mukaisen pipon. Toiveissa oli siis mahdollisimman hyvin istuva, mieluummin tiukka kuin löysä (ja ei, pipo ei kiristä yleensä päätä...), talveen sopiva pipo. Aikaisemmin olen tehnyt hänelle puuvillaisen tiilimuuripipon (josta ei muuten  ole kuvaa), joka lörpsähti aika paljon, joten nyt pyrin tekemään hieman istuvamman version.

Unohdin itse kuvata isäni pipon, mutta kiitos vanhemmilleni, sain kuin sainkin itselleni muistoksi kuvat myös tästä piposta.

Tämä on tehty samalla kuviolla kuin tämä esikoiselleni aiemmin tehty pipo, mutta eri langasta ja hieman eri silmukkamäärällä. Alkuperäiseen lisäsin yhden kuviokerroksen lisää, sillä tämäkin on ohuempaa lankaa kuin alkuperäisessä ohjeessa.

Merinovillapipo:
Malli: oma, mutta mallikuvio Novita kevät 2009
Koko: aikuiselle
Lanka: Drops Karisma, tummanharmaa (ostettu Poppelista)
Puikot: 3,75 mm
Mieheni taas sai toiveidensa mukaisesti tummanharmaat villasukat. Mikään yllätys tämä lahja ei ollut, sillä hän näki ja sovitti sukkia useita kertoja. Silti näytti hyvin hämmästyneeltä, kun pakettiaan isänpäivänaamuna avasi. ;-)


Perusvillasukat:
Malli: oma, vahvistetulla kantapäällä
Koko: miehelle (kengän koko n. 46)
Lanka: Novita 7 veljestä, tummanharmaa
Puikot: 3,5 mm
Harmittelen, etten tullut kuvanneeksi lasten isänpäivälahjoja. Olivat nimittäin nekin itsetehtyjä ja äärimmäisen suloisia. Neiti 5 vee oli päiväkodissa piirtänyt kangastusseilla isin muotokuvan tauluksi ja ekaluokkalainen askarrellut koulussa purjeveneen omia käsiä purjekaavoina käyttäen.

lauantai 13. marraskuuta 2010

Neuletunika ja pari paitaa Moonkids-tyyliin

Viluinen tytteli tarvitsee joskus ilmojen kylmetessä useamman kerroksen vaatteita. Kesällä neulomani puuvillainen neulemekko on siis oiva kumppani myös talven lähestyessä, jos alle pukee jotakin pitkähihaista. Pitkään olin vailla ruskeaa tai pinkkiä pooloa, mutta koskaan en löytänyt kaupoista sopivaa. Sukkikset sentään onnistuin löytämään ja vieläpä oikean väriset (H&M), vaikkei ruskea tunnukaan nyt olevan syksyn väri.
 
Oranssi neulemekko edestä

 


ja takaa (niskassa olevat napit eivät oikein näy)
 
Oranssi neulemekko:
Malli: Suuri Käsityölehti 2/2010
Koko: 116cm
Lanka: Drops Muskat (ostettu Poppelista), kukkaan jämälankoja
Puikot: 3,5 ja 4 mm
Napit: omista varastoista

 
Harkitsin pitkään Moonkidsin ruskeaa ja pinkkiä kilpikonnakauluspaitaa, koska pidän niiden kapeasta mallista, raglanhihoista sekä kauluksesta. Se mistä en pidä, on hihojen ja helman mittasuhteet keskenään. Meillä pojalla 122/128 cm Moonkids olisi muuten täydellinen, jos haluaisin napapaitatyyliä. Tyttärelle olen sitten kierrättänyt pojan entiset ja istuvat ehkä hieman paremmin, jos pitää niin, että hihat ovat ylipitkät. 

Siitä se ajatus sitten lähti ja ompelukurssilla opettajan avustuksella piirsin kaavat Moonkidsin paidasta ja muokkasin hihat ja helman sopiviksi. Näin sain aikaiseksi kaavan, joka on i-h-a-n t-ä-y-d-e-l-l-i-n-e-n tyttärelleni!!! Hihat ovat juuri niin kapeat kuin päällepuettava mekkotyyli vaatii. Ja kauluskin onnistui yli odotusten. Helma hieman kupruilee, sillä halusin siitä mahdollisimman joustavan ja käytin kolmepistesiksakkia.



Ihan soitellen sotaan en lähtenyt vaan kokeilin kaavaa ensin kirpparilta löytämääni punaiseen naisten pooloon, joka oli tosi hyväkuntoinen ja maksoi muistaakseni hurjat 1e. Siinä pääsin hyödyntämään sekä hihojen että helman käänteet, joten tässä tulos.


 
Ruskea ja punainen puolipoolo:
Kaava: piirretty Moonkids-paidasta (122/128cm)
Koko: n. 116/122 cm (kapea!)
Kangas: ruskea resorikangasta Triteksiltä ja punainen kierrätyspaita kirpparilta (kangas hyvin venyvää ribbineulosta)
Nauha (ruskeassa paidassa): Iinulta
 

maanantai 8. marraskuuta 2010

Paapii arpoo

Klikkasin itseni arvontaan ja koska on niin kiva, halusin sen ilmoittaa myös tänne. :-)


Arvontaan pääsee TÄSTÄ (koska en osannut näköjään sijoittaa sitä kuvaan).

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Bohemian itselle

Viikonloppu meni ihanan rennosti. Sain jopa ommeltua ja neulottua. Mutta en kuvattua, sillä lopetin juuri  äsken tyttären toisen paidan ompelun eikä kuvaaminen ilman mallia oikein nyt houkuttanut (malli vetelee jo hirstiä), joten bloggaan nyt sitten omasta tunikastani, joka valmistui jokin aika sitten. En ole mikään tunikaihminen, mutta jotenkin tänä syksynä alkoi tehdä mieli sellaista vähän pidempää paitaa, joka peittäisi hieman enemmän leveää olemustani. Ottobren Bohemian -tunika näytti kuvassa kerrassaan kivalle, mutta epäilin sen istuvuutta itselleni. Yllättävn pienin muokkauksin sain siitä kuitenkin ihan kelvollisen. Hirvittävän kallista kangasta en silti raaskinut siihen testata, joten Eurokankaan palalaarilöytö toimi erinomaisena testikankaana.

Silittämättä siisti - tai ainakin melkein. Asettelussa voisi olla tarkempi...

Vain pari pikaista kuvaa. Ruskea poolo alle ja menoksi. Myös musta sopii, joten olen erittäin tyytyväinen tähän sattumalta löytyneeseen kankaaseen kokeiluversioksi. On tämä jo töihinkin päässyt päälle, joten ihan käyttövaate taisi tulla. Piirsin kaavan lantionympäryksen mukaan ja kavensin ihanan ompelukurssiopen avulla vyötäröltä. Myös hihoja piti vähän istutella ja hieman kaventaa hartioista. Kun tuo lantio on niin leveä... Ja rinnanympärys myös, joten piti vähän sieltäkin pyöristellä. :-)

Bohemian tunika:
Kaava: Ottobre 5/2009
Kangas: Eurokankaan palalaari (sekoitetrikoota)


keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Hilcoa ja vanhasta uutta -tyyliä

Tarpeeseen ovat tulleet nämä vaatteet, koska pojan vaatekaappia katsellessa, olen todennut, etteivät housut enää peitä nilkkoja eivätkä hihat ranteita.



Paita on tehty muokatulla Ottobren Creative Workshop kaavalla, mutta silti vielä hartioista paita on himpun liian leveä minun makuuni. Tämä on se ns. suora malli, mikä siis tarkoittaa myöskin leveämpää tässä tapauksessa. Piirsin jo seuraavan koon kaavan, mutta sillä kapeammalla mallilla. Vai onkohan se liian tyttömäinen? Tyttärelle se istuu kuin nöpönenä päähän, mutta mitenkähän on pojalle...? Kokeilemalla selvinnee.


Ja olin sitten taas tosi järkevä ja kuvasin pimeähkönä päivänä tämän paidan tuossa iki-ihanalla ruskealla sänkypeitollamme... Eipä sitten enää kärsivällisyys riittänyt taustan poistamiseen. Miksen minä opi...? Nyt siis vain valkoinen tausta seuraavan kerran!!! Mur. No, ehkä tästä jonkinmoisen kuvan saa paidasta, kun tuo vihreä erottuu hyvin.

Paras palkinto tästä vaatteesta oli, kun poika silmät pyöreinä kysyi, että miksi minä kuvaan tätä paitaa. Kun kerroin, että no sinne blogiin, jota olen hänellekin näyttänyt, hän kysyi uudelleen: "Mutta miksi juuri tätä paitaa, kun eikös tämä ole netistä tilattu? Tämä on niin hieno, että olet sinä kyllä, äiti, taitava." Voi itku, kun kuulosti kivalta. :-)

Vihreä raitapaita:
Kaava: Ottobre Creative Workshop 301 (suora malli)
Koko: 122cm (mutta muokattu hihan ja helman pituus 128cm:ksi)
Kangas: Vihreä raitatrikoo Hilco, tilattu Iinulta
Resori: omista varastoista
Nauha: Iinulta
Housut ovat kierrätystä. Eli löysin kirpparilta Nanson vähänkäytetyt froteehousut, josta hyödynsin lähes kaiken. Tosin taskut jätin suosiolla pois, koska olivat liian isot.

Lähtökohta, koon S froteehousut

Lopputulos, koon 122/128cm froteehousut

Vanhasta uutta -froteehousut:
Kaava: Ottobre 1/2009 (pohjana Saimi-housut, tosin pitkillä lahkeilla ja kuminauhoilla ilman resoria, mutta vyötäröllä vyötärökaitale)
Koko: leveys 122cm ja pituus n. 128cm
Kangas: Nanson froteehousut